28.4.2013

Ikkunoiden kunnostusta


Kun kävimme ostoaikeissa taloa katsomassa, muistan ajatelleeni, että ikkunatkin olivat ihan hyvässä kunnossa. Hieman sitä ruusunpunaisten lasien läpi tilannetta katsastelin: tarkempi tarkastelu paljasti, että alkoi olla jo kiire tarttua toimeen.

1. Lähtötilanne
 
Kitit murentuivat, maali rapisi irti.Muutama hätäkorjaus oli tehty: yhteen ikkunaan oli töhritty silikonia, yhteen jotakin peruspakkelia ja pientä paikkamaalaustakin oli tehty. Ei kun töihin.

 
2. Maalinpoiston jälkeen
 
Käytin maalikaavinta, teräsharjaa, hiomapaperia. Valtaosa maalista irtosi helposti, osa oli tiukassa ja se mikä ei suosiolla irronnut sai jäädäkin. Pitkästä sään armoilla olosta huolimatta puitteet olivat varsin hyvässä kunnossa. Pari ikkunalautaa vaihdettiin, itse puitteisiin ei tarvinnut tehdä puuosien korjauksia.
 
Rikkoontuneet ikkunalasit vaihdettiin (myös ne mitkä itse hajotin maalia kaapiessani...). Lasiliikkeessä leikkautetut ruudut laitettiin kiinni pienillä nauloilla. Yllättävän helppoa. Hankalinta oli saada vanha lasi pois eikä siitä ilman laastareita selvitty. Yksi vaaranpaikkakin oli, kun lasi hajosi käsiin ja yksi tikarimainen lasinpala pisti rintaan syvän pistohaavan.
 

 
3. Pohjamaalattu ohennetulla pellavaöljymaalilla.

Pellavaöljymaali oli kovin kallista, mutta tähän hommaan ainoaa oikeaa. Pohjakerroksen hieroin puuhun tiukasti.Yksi maalierä oli vanhentunutta: opin sen, että purkkiin merkitty päiväys on parasta ennen.
 
 
4. Kittauksen jälkeen.
 
Kittiä löytyi iso ämpäri paikallisesta isosta kaupasta. Ostin lasimestarin kittiä, joka oli mielestäni rakenteeltaan parempaa kuin vastaava Tikkurilan tuote. Kitin levittäminen sujui parhaiten, kun teki siitä ensin makkaran, jonka painoi uraan ja tasoitti palettiveitsellä. Eikä siiltä malttanut sormillakaan olla töhertämättä, kuten tuo tuplaikkunan käsittely näyttää. Jälki oli kyllä monin paikoin aika kotikutoista, mutta toimivaa silti.
 
 5. Pintamaalaus
 
Lopuksi kiersin vielä ikkunat läpi kahteen kertaan ja pintamaalasin ne ohentamattomalla pellavaöljymaalilla. Pintamaalin tulee yltää kitin yli pari milliä lasin päälle. Lopputulos oli varsin siisti. Mitä nyt muutama ötökkä ennätti maaliin tarttua ja rajaviiva lasissa on hieman mutkitteleva.
 
Lopuksi täytyy todeta, että muutamassa kohdassa on oikaistu, verrattuna perinnekunnostamiseen: Maalasin ikkunat paikoillaan, en ruennut niitä irrottelemaan. En poistanut ja kiilloitellut heloja tai saranoita, vaan maalasin niiden yli. Tällä tyylillä sain alakerran ikkunat ulkoapäin kierrettyä yhden kesäloman aikana. Siinäkin on tekemistä, sillä pellavaöljymaali on päällemaalattavissa vasta noin viikon kuluttua. Mutta hommassa näki kyllä kättensä työn tulokset.
 
Kiinnostuneille perusteellisia ohjeita löytyy museoviraston korjauskortistosta. Suosittelen! Oma urakkani jatkuu yläkerran ikkunoiden osalta ensi kesänä ja tuplalasien osalta... no joskus kuitenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti